Sisustamalla onnelliseksi?
Tuleeko onnellisuus upeasta sisustuksesta?
Jotenkin tämä nykyinen maailman meno saa väillä itseni uskomaan tähän harhaan. Ajaudun kuvittelemaan että sitten kun on saatu sisäkatto maalattua valkoiseksi, sitten kun väliseinään on puhkaistu ikkuna josta tulvii olohuoneeseen enemmän valoa, sitten kun keittiö on saatu uudistettua ja välitilan laatat vaihdettua, sitten vasta on hyvä. Sitten vasta olen onnellinen. Ja tunnen itseni tyytymättömäksi tämän hetkiseen tilanteeseeni.
Kuitenkin parhaimmat kokemukset onnellisuudesta olen saanut juuri silloin kun asiat ympärilläni ovat näyttäneet kurjilta. Muistuu mieleeni minun ja puolisoni matka Kiinaan.
Sain siellä ollessani kunnian olla erään vanhan ystävällisen kiinalaisrouvan vieraana. Vieraanvaraisesti hän tarjosi minulle teetä. Hän asui pienessä vaatimattomassa betonihökkelinurkkauksessa ja hänen omaisuutensa olivat sänky, pieni pöytä ja vaatteet, jotka roikkuivat esillä. Kenties huomenna hänet ajettaisiin kodistaan pois uusien rakennushankkeiden tieltä, mutta siinä hän eli tyytyväisen oloisena elämäänsä, eikä semmoiset seikat tuntuneet häntä hätkähdyttävän. Hän tiesi paikkansa ja hänellä oli oma sosiaalinen verkostonsa, joka koostui ympärillä olevista ihmisistä. Hänestä aisti, että hän on nähnyt elämänsä varrella vaikka mitä. Silti hänen silmäkulmistaan heijastui elämänilon pilke.
Kiinassa näkemäni seikat vaikuttivat minuun syvästi. Siellä jotenkin sisäistin sen ajatuksen paremmin, että onni ei ole riippuvainen ympäristöstä missä elämme. Se on jotakin mikä kumpuaa sisältä. Ja siihen liittyy tyytyväisyys ja arvostus sitä kohtaan, mitä sillä hetkellä on.
Tarkoittaako tämän oivaltaminen sitten sitä, että pitäisi pukeutua kangassäkkiin ja muuttaa hökkelikylään asumaan? Tai omassa tapauksessani luopua asuntomme valoisammaksi tekemisestä? Tai sisustamisesta? Onko se siis turhuutta?
Kuitenkin parhaimmat kokemukset onnellisuudesta olen saanut juuri silloin kun asiat ympärilläni ovat näyttäneet kurjilta. Muistuu mieleeni minun ja puolisoni matka Kiinaan.
Sain siellä ollessani kunnian olla erään vanhan ystävällisen kiinalaisrouvan vieraana. Vieraanvaraisesti hän tarjosi minulle teetä. Hän asui pienessä vaatimattomassa betonihökkelinurkkauksessa ja hänen omaisuutensa olivat sänky, pieni pöytä ja vaatteet, jotka roikkuivat esillä. Kenties huomenna hänet ajettaisiin kodistaan pois uusien rakennushankkeiden tieltä, mutta siinä hän eli tyytyväisen oloisena elämäänsä, eikä semmoiset seikat tuntuneet häntä hätkähdyttävän. Hän tiesi paikkansa ja hänellä oli oma sosiaalinen verkostonsa, joka koostui ympärillä olevista ihmisistä. Hänestä aisti, että hän on nähnyt elämänsä varrella vaikka mitä. Silti hänen silmäkulmistaan heijastui elämänilon pilke.
Kiinassa näkemäni seikat vaikuttivat minuun syvästi. Siellä jotenkin sisäistin sen ajatuksen paremmin, että onni ei ole riippuvainen ympäristöstä missä elämme. Se on jotakin mikä kumpuaa sisältä. Ja siihen liittyy tyytyväisyys ja arvostus sitä kohtaan, mitä sillä hetkellä on.
Tarkoittaako tämän oivaltaminen sitten sitä, että pitäisi pukeutua kangassäkkiin ja muuttaa hökkelikylään asumaan? Tai omassa tapauksessani luopua asuntomme valoisammaksi tekemisestä? Tai sisustamisesta? Onko se siis turhuutta?
Löytyykö onni hetkistä? Yhdessä tekemisen meiningistä, ihmiskohtaamisista tai vaikkapa valokuvattavana olemisesta?
Itse ajattelen että meidät on luotu kaunistamaan asioita. Haluamme nähdä ja tuntea kauneutta ympärillämme. Haluamme viihtyä. (Ja tietenkin haluamme kotimme toimivaksi.) Se lisää hyvinvointiamme ja iloamme. Kaunistamista kuitenkin korostetaan hyvin useasti ympäristön ja aidon hyvinvoinnin kustannuksella. Oli kyse sitten omasta tai toisten hyvinvoinnista.
Mutta riittääkö pelkkä pintakiilto kaunistamiseksi? Ainakin minä haluan että ympäristö jossa elän on kokonaisvaltaisesti kaunista. Ilman vaarallisia kemikaaleja. Ilman maatumattomia ongelmajätteeksi päätyviä kertakäyttömateriaaleja. Materiaaleja jotka on tehty ilman kalojen ruuaksi päätyvää mikromuovia. Ilman että joku tyttäreni ikäinen lapsi olisi sen orjatyövoimalla tehnyt. Ja ilman että kiinalainen rouva tukehtuu hiilipäästöihin.
Uskon että luonnonmukaisilla, kestävän kehityksen mukaan tehdyillä materiaaleilla voi kaunistaa kodin mitä parhaiten. 100% siihen päämäärään on vaikea päästä tässä monimutkaisessa maailmassa. Mutta tehdä se mikä on mahdollista oikeilla valinnoilla ja harkinnalla. Tällaisilla valinnoilla luotu kodin harmonia todellakin lisää tyytyväisyyttä ja viihtyisyyttä, vaikka se ei onnellisuuden salaisuus olekaan!
Parhaiten onnellisuus näkyy mielestäni hetkissä. On hetkeä maalata yhdessä perheenä talon kattoa. On hetkeä kohdata ihminen. On hetkeä, kun huomaat sisustussuunnittelijan ymmärtävän mitä tarvitset. On hetkeä kun näkee ensimmäistä kertaa suunnittelemansa sisustuksen toteutettuna. On hetkeä kun näkee asiakkaan tyytyväisyydestä loistavat kasvot.
Mitkä onnen hetket ovat painuneet erityisesti sinun mieleesi?
Mutta riittääkö pelkkä pintakiilto kaunistamiseksi? Ainakin minä haluan että ympäristö jossa elän on kokonaisvaltaisesti kaunista. Ilman vaarallisia kemikaaleja. Ilman maatumattomia ongelmajätteeksi päätyviä kertakäyttömateriaaleja. Materiaaleja jotka on tehty ilman kalojen ruuaksi päätyvää mikromuovia. Ilman että joku tyttäreni ikäinen lapsi olisi sen orjatyövoimalla tehnyt. Ja ilman että kiinalainen rouva tukehtuu hiilipäästöihin.
Uskon että luonnonmukaisilla, kestävän kehityksen mukaan tehdyillä materiaaleilla voi kaunistaa kodin mitä parhaiten. 100% siihen päämäärään on vaikea päästä tässä monimutkaisessa maailmassa. Mutta tehdä se mikä on mahdollista oikeilla valinnoilla ja harkinnalla. Tällaisilla valinnoilla luotu kodin harmonia todellakin lisää tyytyväisyyttä ja viihtyisyyttä, vaikka se ei onnellisuuden salaisuus olekaan!
Parhaiten onnellisuus näkyy mielestäni hetkissä. On hetkeä maalata yhdessä perheenä talon kattoa. On hetkeä kohdata ihminen. On hetkeä, kun huomaat sisustussuunnittelijan ymmärtävän mitä tarvitset. On hetkeä kun näkee ensimmäistä kertaa suunnittelemansa sisustuksen toteutettuna. On hetkeä kun näkee asiakkaan tyytyväisyydestä loistavat kasvot.
Mitkä onnen hetket ovat painuneet erityisesti sinun mieleesi?
No Comments